PLASSIN HISTORIAA 

Plasssin alueen syntyminen ja markkinat (Kertoja: Lauri Tanska)
Kokkola sai kaupunkioikeudet 1620 ja luvan pitää markkinoita Kalajoen Santaniemessä niin kuin tätä aluetta silloin kutsuttiin. Koska kauppaoikeudet oli kaupunkien porvareilla maalla ei saanut olla muuta kuin markkinat. Vakio kauppiaita ei ollut olemassakaan. Markkinoilla oli iso merkitys kaupankäynnin alalla. Tämä alue oli Änkilän kantatilan omistuksessa ja Kokkolan kaupunki osti Jaakko Jaakonpoika Änkilältä alueen markkinapaikaksi 1680 ja Kokkolan kaupungin kauppiaat elikkä porvarit, joiksi heitä silloin kutsuttiin alkoivat rakentaa markkinatupia tänne ja alueella piti olla lämmintä tilaa koska markkinoita pidettiin myös kevättalvella. Niitä oli kahdet markkinat ja myöhemmin jopa kolmet vuodessa. Näin syntyi tämä asutus.

Silloin aluksi ollut muuta kuin Änkilän kantatila pari torppaa ja yksi sotilastorppa. Ja sitten alueella oli pikiruukki ja terva-aittoja pikiruukin hoitajan asunto sauna ja venelaituri. Mutta sitten myöhemmin kun markkinat menetti merkitystään tuli paljon asutusta 1800 luvulla tälle alueelle. Markkinoista kehittyi varsin huomattavat ja ne oli verrattavissa Suomen suurimpiin markkinoihin. Laajalta maakunnan alueelta tuli kauppiaita Kokkolasta ja myöhemmin tuli raahelaisia mukaan. Kokkolalaiset yritti karkottaa raahelaisia pois mutta nämä vetosivat maaherraan ja maaherra ratkaisi asian että markkinat kaikille vapaaksi ja tilanne rauhottui.

Oliko se aikoinaan Änkilän tilan päärakennus se Haarala?
Se voi niin olla. Siinähän oli hyvin vanha se piharakennus, joka oli kai 1700 luvulla jo rakennettu joka on nyt purettu pois. Siinä on ollut mun tietääkseni joskus 1900 luvun alussa asunut nimismies tai kruununvouti tai semmonen virkamies. Kruununvouti on ollut joku suuri virkamies ja siinä on ollut komea se päärakennus.

Markkinakentän molemmin puolin joen rannassa oli asumuksia, markkinatupia myös maanpuolella ja niiden välissä oli kenttää johon markkinamiehet pystyttivät kesäaikana pöytiä ulos mutta talven aikana kauppaa tehtiin näissä markkinatuvissa ja liikuttiin hevospeleillä. Sitten markkinat muuttivat merkitystään ja maallakin sai olla kauppiaita. 60-luvulla markkinat alkoivat voimistua, tuli enemmän kauppiaita ja asiakkaita. Nykyään on syysmarkkinat lokakuun toisena perjantaina ja lauantaina. Kauppiaita on niin paljon kun torille sopii ja ostajia myös. v 1921 siirrettiin nämä markkinat nykyiselle paikalleen. Se oli ennen vain tervatoriksi sanottu alue jossa oli terva-aittoja ja ne oli hävinnyt pois, mutta kauppiaitten varastoaittoja ja makasiineja ja kalastajien verkkoaittoja muuta semmoista. Kalastajien tukikohta oli tällä alueella ollut ainakin sata vuotta. Nykyään lokakuun markkinoilla riittää liikettä niinä parina päivänä ja lauantainahan oli toripäivät aikoinaan ja tällä nykyään tällä alueella syysmarkkinat olemassa.

Santaholman saha  (Kertoja: Lauri Tanska)
Se muuttu sitten kun Santaholman saha aloitti toimintansa 1900 luvun alussa, asututiloja tarvittiin ja monet markkinatuvista oli ettei niissä ollut asukkaita niistä tehtiin kauppoja ja ne asettu niihin asumaan sahan työläiset kun oli vakio työpaikka niin asunto tarvittiin. Paljon tuli sitten Savosta ja jopa Hämeestä asukkaita Kalajoelle ja monesta muustakin pitäjästä. Ja sitten paikkakunnalla asu asutustilallisia ja asettuivat tähän asumaan. Siinä oli silloin kun minä olin nuori mies monenlaista ammatinharjoittajaa oli muurari, maalari, räätäri, kelloseppä, pläkkiseppä, kirvesmiehiä, kalastajia, monenlaisen ammatin harjoittajia ja sahatyöläisiä. Jokainen asumuskelpoinen asumus oli asuttuna. Mutta vähitellen niistä on purettu mun muistiin pantuna mukaan yli 40 näitä entistä markkinatupaa on purettu pois. Mutta tilalle on rakennettu sahan työsuhdeasuntoja sahantyöläisille.

Laivanrakennus  (Kertoja Lauri Tanska)
Ja sitten alueella on rakennettu puulaivoja ja purjelaivoja 1600 luvun lopulla Kokkolan kauppiaille ja sitten myöhemmin myös omaan käyttöön. Ne oli rannikkopurjelaivoja että kokoa oli siinä kaksi mastoisia kaljaaseja purjeilla liikuvia ja myöhemmin niissä oli apumoottorit. Minäkin muistan kun ne seilasi rahtia rannikon kauppiaille koska autot olivat pienikokoisia ja tehottomia että 1,5 tonnia oli se kuormauskyky siihen aikaan 20-30 luvulla..
Ja sitten yksi on rakennettu Rahjankylässä parkki Kalaja siis kolmimastoparkki joka oli pohjolan suurimpien veroisia. Sillä seilattiin se oli valtamerikelpoinen. Anders Gustaf Östman joka muutti Pietarsaaresta Kalajoelle oli aluksen suunnittelija ja rakentaja niinkun sanottiin mutta kirvesmiehethän aluksen rakensi mutta Östman suunnitteli ja johti työt. Tästä tuli sitten laiva että sillä purjehdittiin Jaavaan ja Kiinaan asti. Vietiin rahtia ja tuotiin satamasta toiseen. Oli ehkä 10 vuotta aluksen rakentamisesta se tuli sitten Lontooseen ja siellä alusta korjattiin. Silloin kun se rakennettiin Rahjankylässä se seilattiin Lontooseen Greenwichin telkalle nostettiin maalle ja pohjaan pantiin kuparipohja koska ns. laivamato söi suomalaista puuta ja se ei olisi kestänyt valtamerillä. Sieltä jatkettiin sitten matkaa maailman merille. Sitten kävi niin se oli pimeä yö ja Atlantilla liikenteessä saksalainen linjalaiva, höyrylaiva ajoi sen aluksen päälle ja alus katkesi. Ruorivuorossa ollut Janne Lackström ajautui peräosan mukana merelle ja hukkui mutta muut miehet pelastettiin tähän linjalaivaan mutta Kalaja painui meren pohjaan sen tien. Toiset tulivat höyrylaivoilla ja muilla konsteilla Kalajoelle. Tämä oli tämän aluksen tarina.

Rakennusmestari Anders Gustaf Östman (Ote kirjasta KESKIPOHJALAISIA ELÄMÄNKERTOJA, tekstin kirjoittaja Helge Östman)
Östman (alkuaan Söderlund), Anders Gustaf, laivanvarustaja, rakennusmestari, syntynyt Pedersöressä elokuun 17.päivänä 1819, kuollut Kalajoella maaliskuun 25. päivänä 1900.
A.G. Östman oli kautta maan tunnettu taitava itseoppinut laivanrakentaja ja rakennusmestari. Monet kymmenet erikokoiset laivat Pohjanmaalla on 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu hänen johdollaan. Kuuluisin niistä lienee vuonna 1874 valmistunut Kalaja-laiva, joka seilasi maailman merillä kuten Itä-Intiassa, Kiinassa, Australiassa, Pohjois- ja Etelä_Amerikassa.  Paitsi laivanrakentajana oli A.G. Östman taitava myös muussa rakentamisessa. Hänen johdollaan rakennettiin vuonna 1879 Kalajoen kirkko.  Östmannilla oli suuri perhe, 10 lasta. Pojat olivat isänsä mukana rakennustöissä ja jatkoivat niitä hänen jälkeensä. A.G. Östman uskalsi ottaa vaikeankin työn tehtäväkseen. Jos pojat joskus epäilivät työn onnistumista, saivat he vastaukseksi: "Me teke tämä ja me osaa teke tämä". Pedersöressä syntyneenä Östmanin äidinkieli oli ruotsi.

A.G. Östman asui Plassilla mm. joen rannalla Teatteritalon lähellä olevassa talossa, joka on ollut myöhemmin kulkutautisairaalana. 

Alla kuvat Kalaja-laivasta, rakennusmestari A.G. Östmannin talosta ja Plassin laivarannasta 1930-luvulla